Definition and meaning of yritys

Yritys

Yritys on yleisessä kielenkäytössä käytetty yhteisnimike yhden tai useamman henkilön harjoittamalle, yleensä taloudellista hyötyä tavoittelevalle, toiminnalle. Yritystoiminnan harjoittamiseksi yrittäjä/yrittäjät perustavat usein yhtiön, jonka puitteissa ja nimissä yritystoimintaa harjoitetaan. Yrityksiä on olemassa useissa eri yhtiömuodoissa.

Yritys voidaan käsitteellisesti nähdä juridisen yhtiömuodon kautta järjestäytyneeseen, tavoitteelliseen ja taloudelliseen toimintaan perustuva yhden tai useamman henkilön liikeidean toteutusmuoto, jonka tavoitteena on vastata toiminnastaan sille kuuluville sidosryhmille.

Pienyritykset

Katso myös: Startup-yritys

Pelkistetyimmässä muodossa yrittäjä ei perusta yritystoimintaa varten mitään juridista yksikköä, ei edes toiminimeä vaan yrittäjä pelkästään pyrkii hankkimaan - menemättä toisen palvelukseen työntekijänä - itsenäisesti varoja. Esimerkki sellaisesta yrittäjästä voisi olla vaikkapa kotoaan puhelinmyyntiä harjoittava kotirouva. Tosin yleinen kielenkäyttö ei taivu helposti pitämään tämänkaltaista toimintaa yrityksenä eikä yritystoimintana. Näille on kuitenkin yleensä ominaista tietty vähimmäispysyvyys, erillinen vaikka mahdollisesti jopa mitättömän pieni organisaatio ja jotain yritystoimintaa varten hankittua omaisuutta, ja ainakin toiminimi.

Yritystoiminnan puitteiden kasvaessa puhutaan esimerkiksi parturi/kampaamosta, kirjanpitäjästä tai siivojaporukasta. Nämä ovat saattaneet vuokrata yritystoiminnalleen omat toimitilat, ja hankkia sille jotain omaisuutta, mutta edellenkin nämä voivat harjoittaa yritystoimintaansa ns. toiminimellä (toiminimi on nimensä mukaan pelkkä nimi, se nimitys, jota yrittäjä käyttää tarkoittaessaan yritystään). Mitään juridista merkitystä ei sillä, että käyttää toiminnastaan nimeä ei ole. Tosin toiminimi nauttii suojaa eivätkä muut saa käyttää toisen rekisteröityä toiminimeä. Edellenkään ei siis juridista muutosta ole tapahtunut: omaisuuden hankkinut omistaa itse sen omaisuuden jonka hän on hankkinut ja hän on velvollinen maksamaan vuokran. Mitään erillistä juridista yksikköä ei synny sen vuoksi, että yritystoimintaa harjoittava/harjoittavat käyttävät toiminnastaan jotain (toimi)nimeä tai tekevät toiminnastaan ilmoituksen.

Yksinomaan yritystoiminnan laajuus ei liioin edellytä oman erillisen juridisen yksikön perustamista. Suuryrityksiäkin on harjoitettu ilman erillistä juridista yksikköä, niin, että kaikki on tapahtunut juridisesti yrittäjän omissa nimissä, vaikka yrittäjällä on ollut satoja työntekijöitä. Juridisesti on kysymyksessä ollut yksityishenkilö, jolla on palveluksessaan työntekijöitä, joka maksaa omasta taskustaan näille palkat ja omistaa omissa nimissään merkittävänkin yritysvarallisuuden. Erään Suomen suurimman rakennusalan yrityksen toiminta tapahtui 1980-luvulla yksityishenkilön nimissä.^lähde?

Yrityksen kasvaessa

Tavallisempaa on kuitenkin, että yrityksen koon kasvaessa perustavat yrittäjät yhteistä yritystoimintaansa varten oman juridisen yksikön, oikeushenkilön jolla on - aivan samoin kuin luonnollisella henkilöllä - omat varansa ja velkansa, jonka nimiin voi hankkia omaisuutta ja joka on verovelvollinen saamastaan voitosta. Tällöin tulee harkittavaksi mikä valitaan yritysmuodoksi. Yritysmuotoja ovat Suomessa elinkeinonharjoittaja, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö ja osuuskunta.

Käytännössä ei laki mahdollista muunlaisen yritysmuodon valintaa (joissan hyvin harvinaisissa tapauksissa tulee kysymykseen taloudellinen yhdistys).

Valinta näiden yritysmuotojen välillä voi olla vaikeaa ja asiantuntemusta vaativaa, jolloin usein käännytään asiantuntijan puoleen.

Toiminnan järjestäminen

Riippuen valitusta yritysmuodosta laki asettaa yrityksen päätöksenteolle, hallinnolle ja kirjanpidolle eriasteisia vaatimuksia pienimmistä (yksityinen elinkeinonharjoittaja) suurimpaan (julkinen osakeyhtiö). Varsinkin pienimuotoisen toiminnan harjoittamiseksi osakeyhtiö on usein liian raskassoutuinen (byrokraattinen), kun taas pienimmillä yhtiöillä joille ei aseteta samoja byrokraattisia vaatimuksia, on toisia kielteisiä puolia (avoimessa yhtiössä täydellinen taloudellinen vastuu toisten yhtiömiesten tekemistä veloista ja sitoumuksista).

Nimeäminen

Sopivan nimen keksiminen yritykselle on olennainen osa yrityksen imagon suunnittelua. Yksityisyrittäjälle usein helpoin ratkaisu on käyttää omaa nimeään yrityksen nimenä. Tähän liittyy kielteisenä puolena se, että jos yritystoiminta ei menestykään, saattaa oma nimi tahraantua. Mieleenjäävä ja erottuva nimi on tärkeä positiivisen brändin luomisen kannalta.

Yrityksen nimi ei saa olla sekoitettavissa toisen jo olemassa olevan yrityksen nimeen. Nimi ei saa olla loukkaava tai hyvän tavan vastainen.

Yritykset Suomessa

Vuonna 2006 Suomessa toimi 250 378 yritystä. Yritysten määrä kasvoi 3,4 prosenttia vuodesta edellisvuodesta. Yritysten määrä oli kuitenkin kaikkiaan 5,9 prosenttia eli 14 000 suurempi kuin vuonna 2005, koska yritysten määrässä näkyy yritysrekisterin tietopohjan laajentuminen sisältämään myös kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta arvonlisävelvolliset yksiköt. Laajennus vaikuttaa lähinnä toimialan kiinteistö- ja vuokrauspalvelut yritysten lukumäärään. 2000-luvun alkuvuosina yritysten määrän kasvoi keskimäärin lähes prosenttiin vuodessa, vuosina 2004 ja 2005 kasvu oli lähes kaksi prosenttia ja lisääntyi siis edelleen vuonna 2006.^[1]

Katso myös

• Hallinnointikoodi
• Yritysverotus Suomessa
• Yhtiömuoto
• Kasvuyritys
• Luettelot suomalaisista yrityksistä liikevaihdon ja henkilöstön mukaan

Lähteet

Aiheesta muualla

• Uusyrityskeskusten perustamisopas yrityksen perustajalle
• Tilastoja yrityksistä - Tilastokeskus
• Suomen Yrittäjät
• Kauppalehden yritystietopalvelu.

.