Iridium
Wikipedia
| |||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | Iridium | ||||
| Tunnus | Ir | ||||
| Järjestysluku | 77 | ||||
| Luokka | Siirtymämetalli | ||||
| Lohko | d | ||||
| Ryhmä | 9 | ||||
| Jakso | 6 | ||||
| Tiheys | 22,56×103 kg/m3 | ||||
| Kovuus | 6,5 (Mohsin asteikko) | ||||
| Väri | Hopeanharmaa | ||||
| Löytövuosi, löytäjä | 1803, Smithson Tennant | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino | 192,217 amu | ||||
| Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 135 (180) pm | ||||
| Kovalenttisäde | 137 pm | ||||
| Orbitaalirakenne | [Xe] 4f14 5d7 6s2 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 32, 15, 2 | ||||
| Hapetusluvut | +II, +III, +IV, +VI | ||||
| Kiderakenne | Pintakeskeinen kuutiollinen | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | Kiinteä | ||||
| Sulamispiste | 2719 K (2446 °C) | ||||
| Kiehumispiste | 4701 K (4428 °C) | ||||
| Moolitilavuus | 8.5×10−6 m3/mol | ||||
| Höyrystymislämpö | 231.8 kJ/mol | ||||
| Sulamislämpö | 41.12 kJ/mol | ||||
| Äänen nopeus | 4825 m/s m/s 20 K:ssa | ||||
| Muuta | |||||
| Elektronegatiivisuus | 2,2 (Paulingin asteikko) | ||||
| Ominaislämpökapasiteetti | 0,131 kJ/kg K | ||||
| Sähkönjohtavuus | 21,2 106 S/m | ||||
| Lämmönjohtavuus | 147 W/(m×K) | ||||
| Tiedot normaalipaineessa | |||||
Iridium (lat. iridium, sanasta iris, 'sateenkaari') on raskas, hauras valkoinen metalli, jonka kemiallinen merkki on Ir. Iridium ja osmium ovat tiheimpiä metalleja, kumpikin on lähes kaksi kertaa niin tiheää kuin lyijy. Iridium on platinaa muistuttava jalometalli. Se kestää kaikista metalleista parhaiten korroosiota, eikä se liukene happoihin, ei edes kuningasveteen. Kemiallisesti se reagoi vain halogeenien ja eräiden sulien suolojen kanssa.
Iridiumia käytetään lejeerinkinä standardipainojen ja -mittojen sekä lämmönkestävien kappaleiden valmistamiseen ja platinan seostamiseen. Sitä käytetään jonkin verran myös elekroniikassa sekä autojen sytytystulppien kärkien päällysteenä.
Iridiumin löysi englantilainen Smithson Tennant Antoine de Fourcroyn, Louis Nicolas Vauquelinin ja Hippolyte-Victor Collet-Descotilsin tutkimusen perusteella. Se on kaikista alkuaineista harvinaisimpia, ja sitä on maankuoressa keskimäärin vain 0,001 ppm. Sitä tuotetaan maailmassa noin kolme tonnia vuodessa.
Tavallista suurempina pitoisuuksina iridiumia on kuitenkin niissä maaperän kerrostumissa, jotka ovat syntyneet Liitu- ja tertiäärikauden vaihteessa noin 65 miljoonaa vuotta sitten. Tätä on pidetty ratkaisevana todisteena sille, että tuohon aikaan Maahan törmäsi avaruudesta tullut asteroidi, joka sai aikaan laajaa tuhoa ja johti muun muassa dinosaurusten sukupuuttoon. Monissa meteoriiteissa iridiumpitoisuus on selvästi suurempi kuin maankuoressa. Samoin on ilmeisesti ollut tuon asteroidin laita, ja sen iriduimpitoisten ainesten oletetaan levinneen hienojakoisena pölynä eri puolille maapalloa. On arveltu, että myös Maan sisäosissa iridiumia olisi selvästi suurempana pitoisuutena kuin pintaosissa, sillä Maan muodostuessa se on suuren tiheytensä vuoksi päätynyt suurilta osin sinne.
Aiheesta muualla
.
A windows (pop-into) of information (full-content of Sensagent) triggered by double-clicking any word on your webpage. Give contextual explanation and translation from your sites !
Boggle