Visentti
Wikipedia
Visentti | ||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Uhanalaisuusluokitus: Vaarantunut [1] | ||||||||||||||||||
Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||
Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
Bison bonasus (Linnaeus, 1758) | ||||||||||||||||||
Katso myös | ||||||||||||||||||
Visentti Wikispeciesissä |
Visentti eli euroopanbiisoni (Bison bonasus) on sorkkaeläimiin kuuluva märehtijä.
Aikuinen visentti on vajaat kolme metriä pitkä ja 1,8–1,9 metriä korkea. Se painaa 300–920 kiloa ja elää Itä-Euroopan metsissä. Visentti on amerikkalaisen biisonin lähisukulainen ja voi jopa risteytyä sen kanssa, mutta on pienempi ja lyhytkarvaisempi. Visentillä on vähän luonnollisia vihollisia, vain sudet ja karhut ovat kyenneet niitä ihmisen lisäksi metsästämään.
Levinneisyys
Keskiaikaan asti visenttejä on elänyt lähes koko Euroopan alueella. Myös Englannista ja eteläisestä Skandinaviasta on löydetty niiden jäänteitä. Alkuperäinen esiintymisalue on käsittänyt lisäksi ainakin osia Länsi-Siperiasta, idempää tietoa Euraasiasta ei ole.
Uhanalaisuus
Nykyään visentti on luokiteltu vaarantuneeksi. Visenttien kannat katosivat viime vuosisatoina täysin Euroopasta eikä niitä vuoden 1927 jälkeen enää elänyt luonnossa. Ne selvisivät kuitenkin eläintarhoissa ja palauttaminen luontoon aloitettiin vuonna 1951. Nykyään niitä elää eläintarhojen lisäksi vapaana Puolassa, Liettuassa, Valko-Venäjällä, Ukrainassa, Sveitsissä ja Venäjällä. Vuonna 2006 visenttien yksilömääräksi arvioitiin luonnossa noin 1 800 yksilöä ja vankeudessa noin 1 400 yksilöä. Vuonna 2008 Maailman luonnonsuojeluliitto paransi visentin luokitusta erittäin uhanalaisesta vaarantuneeksi, sillä lajin eläinmäärä oli kasvussa.[1]
Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 IUCN 2008: 2008 IUCN Red List of Threatened Species Viitattu 15. lokakuuta 2008. (englanniksi)
.