Sää
Wikipedia
Sää on kaasukehän tila tietyssä paikassa tiettyyn aikaan. Tyypillisimmät säähän vaikuttavat tekijät ovat lämpötila, tuuli, pilvet, sateet ja lumen sataminen. Sään liikkelle paneva energianlähde on Auringosta tuleva säteily, ja siihen vaikuttavat myös maanpinnan ominaisuudet kuten vuoristot ja vesistöt.
Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine (ks. matalapaine ja korkeapaine) ja tuulen nopeus. Lisäksi näihin vaikuttavat lukuisat muut ulkoiset seikat. Esimerkiksi tuulen nopeuteen vaikuttaa kitka johon vaikuttavat puuston korkeus, erilaiset rakennelmat ja korkeus maanpinnasta.
Sisällysluettelo |
Sään ennustaminen
- Pääartikkeli: Sään ennustaminen
Sään ennustamista mahdollistavat säähavainnot, joita tehdään maanpinnalla ja luotauksina yläilmakehään ympäri maailmaa ja satelliiteista avaruudesta. Havaintoverkot ja laitteistot kuuluvat eri maissa eri organisaatioille. Kansainväliseti säätietojen vaihto toimii kuitenkin erittäin hyvin: valtiot ovat ymmärtäneet, ettei sää tunne rajoja. Havainnontekoa ja tietojen vaihtoa organisoi Maailman ilmatieteen järjestö WMO. 1990-luvusta alkaen on tullut paljon muitakin maanpinnalla toimivia säähavaintoverkkoja, joita ei vielä täysin hyödynnetä sään ennustamiseen.
Lyhyin sääennuste sanoo vain että se mitä nyt on, jatkuu (persistenssiennuste). Tämä on hyvä yleensä vain minuuttien päähän ulottuvana sääennusteena ja huononee nopeasti (esimerkiksi kun pilvi siirtyy auringon eteen). Seuraavaksi yksinkertaisinta on sanoa, että nykytila (pilvet, sade, paine) jatkaa liikettään siihen suuntaan mihin ilmakehän virta sitä vie. Tällainen ennuste on hyvä ehkä tunnin verran, ja sen laatu huononee hitaammin kuin edellä mainitun persistenssiennusteen. On myös tyypillisiä kehityskulkuja: kumpupilvistä kasvaa kuuropilviä, säteilysumut hälvenevät kaksi tuntia auringonnousun jälkeen etc. Näillä päästään useiden tuntien ennusteisiin. Kaikki kuitenkin riippuu itse säätilanteesta: esimerkiksi kesäisissä paikallaan pysyvissä korkeapainetilanteissa, jopa persistenssiennuste voi olla hyvä useita vuorokausia. Ukkosmyrskyn yhteydessä taas kaikki voi vaihtua hyvin erilaiseksi jo kymmenessä minuutissa.
Useiden tuntien ennusteet perustuvat kuitenkin virtausyhtälöihin, eli yhtälöryhmän ratkaisemiseen hilapisteikössä tietokoneella. Yhtälöt linkittävät paineen, tuulen, lämpötilan ja kosteuden toisiinsa samoissa ja vierekkäisissä hilapisteissä.
Sää on perusesimerkki kompleksisesta ilmiöstä ja sen hallinnassa tietokoneet ovat oleellisia välineitä. Suomessa tapahtui 1980-luvulla merkittävä parannus, suorastaan hyppäys uudelle tasolle kun sään ennustamisessa saatiin ensimmäiset supertietokoneet käyttöön.
Luonnonkatastrofit
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Yhä enemmän ihmisiä saa surmansa tai menettää kotinsa luonnonkatastrofeissa (ks. katastrofi). Tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta on epäiltykenen mukaan? tämän johtuvan ilmaston muutoksesta tai ihmisten levittäytymisestä yhä vaaranalaisemmille paikoille: lähelle tulivuoria, tulvaherkille alueille jne. Tuhoisimpia sääilmiöitä ovat runsaat sateet ja niiden aiheuttamat tulvat ja maanvyöryt, sekä hirmumyrskyt, hurrikaanit ja "tavalliset" myrskyt.
Katso myös
Aiheesta muualla
- Ilmatieteen laitos
- Foreca
- Meteoalarm Europan säävaarat
Kirjallisuus
- Hannu Karttunen, Jarmo Koistinen, Elena Saltikoff, & Olli Manner: Ilmakehä, sää ja ilmasto. Ursa. 2008. ISBN 978-952-5329-61-2..
.