Planeetta
Wikipedia
Planeetta eli kiertotähti on suurimassainen tähteä kiertävä kappale, joka on painovoiman vaikutuksen vuoksi lähes pallomainen, joskin pyörimisliike akselin ympäri aiheuttaa jonkin verran litistymistä. Koska kappaleen massa vaikuttaa suoraan sen keskustassa vallitsevaan paineeseen ja lämpötilaan, massan ollessa tarpeeksi suuri ja kemiallisen koostumuksen ollessa sopiva, "planeetan" sisällä käynnistyy ydinfuusio. Tällöin kappaletta kutsutaan tähdeksi. Planeetat heijastavat tähden valoa. Tähti ja sitä kiertävät planeetat sekä muut pienemmät kappaleet muodostavat aurinkokunnan.
Sisällysluettelo |
Planeetan määritelmä
- Pääartikkeli: Planeetan määritelmä
Kysymys siitä, milloin jokin taivaankappale on planeetta on jossakin määrin sopimuksenvarainen, eikä mitään yksikäsitteistä rajaa suuren asteroidin ja pienen planeetan tai toisaalta pienen ruskeaksi kääpiöksi jääneen tähden ja jättiläisplaneetan välillä ole. Tämä epätarkkuus johtuu planeetan määritelmän historiallisesta alkuperästä: muinoin taivaankappaleet jaettiin liikkumattomiin kiintotähtiin ja liikkuviin planeettoihin. Nykyisellä havaintotekniikalla tämä jako ei kuitenkaan enää ole riittävä sillä toisaalta tähtien liikkeitä pystytään mittaamaan ja toisaalta tunnetaan paljon pienkappaleita, joiden kutsuminen planeetoiksi ei ole mielekästä. "Planeetan uusi määritelmä rajaa niiden määrän tiukasti kahdeksaan. Tämä rajaus voi säilyä oppikirjoissa ja kartoissa hyvinkin jopa satoja vuosia tästä eteenpäin. Rajauksessa on kolme ehtoa ja se on hyvin tarkka. Planeetta on nyt kappale, joka kiertää Aurinkoa. Sen massa on tarpeeksi suuri niin, että kappale on pyöreä. Tärkein rajaus on se, että planeetta hallitsee omaa kiertorataansa. Tätä määritelmää Pluto ei täyttänyt. Taivaankappale kulkee noin 20 vuotta kiertoajastaan Neptunuksen radan sisäpuolella. Tällöin Neptunus on sen alueella kiertoradan hallitseva osapuoli." (HS 25.8.2006)!
Planeettojen luokittelu
Planeettojen luokittelu perustuu oman aurinkokuntamme planeettoihin. Muiden tähtien ympäriltä tunnetaan tämän luokittelun kannalta ongelmallisia kappaleita.
Jättiläisplaneetat (esimerkiksi Jupiter) koostuvat kaasuista ja nesteestä. Kaasukehän suunnaton paine aiheuttaa kaasujen muuttumisen nesteeksi syvemmällä ilmakehässä ja paksun nestekerroksen alla on pieni kiinteä ydin. Jättiläisplaneetat ovat varsin massiivisia.
Maankaltaiset planeetat (esimerkiksi Maa) koostuvat lähinnä piioksidin ja metallien muodostamista yhdisteistä. Ne ovat melko pienimassaisia jättiläisplaneettoihin verrattuna. Kiviplaneetalla voi olla sula ydin.
Aurinkokunnan planeetat
- Pääartikkeli: Taulukoita Aurinkokunnan planeetoista
Planeettojen ominaisuudet | |||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Nimi | Symboli | Päiväntasaajan läpimitta Maan läpimittaa | Massa Maan massaa | Keskietäisyys Auringosta (AU) | Kiertoaika (vuotta) | Radan kaltevuus auringon päiväntasaajaa vastaan (°) | Radan soikeus | Pyörähdysaika (päivää) | Kuita | Renkaita | Kaasukehä |
Maankaltaiset planeetat | |||||||||||
Merkurius | 0,39 | 0,06 | 0,39 | 0,24 | 3,38 | 0,206 | 58,64 | — | ei | minimaalinen | |
Venus | 0,95 | 0,82 | 0,72 | 0,62 | 3,86 | 0,007 | -243,02 | — | ei | CO2, N2 | |
Maa | 1,00 | 1,00 | 1,00 | 1,00 | 7,25 | 0,017 | 0,997 | 1 | ei | N2, O2 | |
Mars | 0,53 | 0,11 | 1,52 | 1,88 | 5,65 | 0,093 | 1,03 | 2 | ei | CO2, N2 | |
Jättiläisplaneetat | |||||||||||
Jupiter | 11,21 | 317,8 | 5,20 | 11,86 | 6,09 | 0,048 | 0,41 | 63 | on | H2, He | |
Saturnus | 9,41 | 95,2 | 9,54 | 29,46 | 5,51 | 0,054 | 0,43 | 56 | on | H2, He | |
Uranus | 3,98 | 14,6 | 19,22 | 84,01 | 6,48 | 0,047 | -0,72 | 27 | on | H2, He | |
Neptunus | 3,81 | 17,2 | 30,06 | 164,8 | 6,43 | 0,009 | 0,67 | 13 | on | H2, He |
Plutoa ei lueta enää planeetaksi, vaan se on saanut uuden luokituksen; plutoidi.
Kääpiöplaneetat:
Kääpiöplaneettojen ominaisuudet | |||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Nimi | Symboli | Päiväntasaajan läpimitta | Massa | Keskietäisyys Auringosta (AU) | Kiertoaika (vuotta) | Radan kaltevuus auringon päiväntasaajaa vastaan (°) | Radan soikeus | Pyörähdysaika (päivää) | Kuita | Renkaita | Kaasukehä |
Kiviplaneetat | |||||||||||
Ceres | 0,08 | 0,0002 | 2,76 | 4,60 | 10,59 | 0,080 | 0,38 | — | ei | ei | |
Jääkääpiöt | |||||||||||
Pluto | 0,18 | 0,0022 | 39,48 | 248,09 | 17,14 | 0,249 | -6,39 | 3 | ei | tilapäinen | |
Eris | 0,19 | 0,0025 | 67,67 | ~557 | 44,19 | 0,442 | ~0,3 | 1 | ei | tilapäinen |
Aurinkokunnan ulkopuoliset planeetat
Auringon lisäksi monilla muillakin tähdillä on planeettoja. Muilta tähdiltä löydettyjä planeettoja kutsutaan eksoplaneetoiksi. Tällä hetkellä eksoplaneettoja tunnetaan yli kolmesataa, ja niitä löytyy kymmeniä lisää vuosittain.
Katso myös
Kirjallisuutta
- Krauss, Lawrence M.: Atomi: Matka maailmankaikkeuden alusta elämän syntyyn ja siitä edelleen. (Alkuteos: Atom: An Odyssey from the Big Bang to Life on Earth...and Beyond, 2001.) Suomentanut Juha Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita, 2002. ISBN 952-5202-51-8.
Aiheesta muualla
- http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Astronomit+pudottivat+Pluton+planeettojen+joukosta/1135221177521
Aurinkokunta |
---|
Planeetat ja kääpiöplaneetat |
<imagemap> Kuva:Solar System XXVII.pngcircle 0 0 90 35 Aurinkocircle 112 18 6 Merkuriuscircle 153 18 8 Venuscircle 203 8 4 Kuucircle 194 18 8 Maacircle 239 13 3 Phoboscircle 242 13 3 Deimoscircle 233 18 8 Marscircle 271 18 8 Ceresrect 256 0 288 35 Asteroidivyöhykecircle 316 18 15 Jupitercircle 329 5 6 Jupiterin kuutcircle 372 18 10 Saturnuscircle 381 7 6 Saturnuksen kuutcircle 418 18 9 Uranuscircle 427 10 6 Uranuksen kuutcircle 471 10 3 Neptunuksen kuutcircle 462 18 12 Neptunuscircle 508 13 3 Pluton kuutcircle 504 18 8 Plutorect 492 0 527 35 Kuiperin vyöhykecircle 544 14 3 Dysnomiacircle 540 18 8 Erisrect 568 0 597 35 Oortin pilvidesc none</imagemap> |
Aurinko · Merkurius · Venus · Maa · Mars · Ceres · Jupiter · Saturnus · Uranus · Neptunus · Pluto/Kharon · Makemake · Eris |
Kuut · Meteoroidit · Asteroidivyöhyke · Komeetat · Kuiperin vyöhyke · Oortin pilvi |
.