Carl von Linné
Wikipedia
| Carl von Linné | |
|---|---|
| Carl Linnaeus | |
Alexander Roslinin maalaus Linnéstä vuodelta 1775 | |
| Syntynyt | 23. toukokuuta 1707 Råshult, Älmhult, Ruotsi |
| Kuollut | 10. tammikuuta 1778 (70 vuotta) Uppsala, Ruotsi |
| Asuinpaikka | Ruotsi |
| Kansalaisuus | ruotsalainen |
| Tutkimusala | Zoologia, lääketiede, botaniikka |
| Instituutti | Uppsalan yliopisto Harderwijkin yliopisto |
| Tunnetuimmat työt | Taksonomia |
| Uskonnollinen kanta | Ruotsin kirkko |
| Allekirjoitus | |
Carolus Linnaeus (myöhemmin Carl von Linné, kuuntele ääntämys?; (23. toukokuuta 1707 – 10. tammikuuta 1778) oli ruotsalainen luonnontutkija, joka kehitti nykyaikaisen taksonomian perusteet. Häntä pidetään myös nykyaikaisen ekologian isänä ja hänen merkityksestään kertoo esimerkiksi sanonta "Luoja loi mutta Linné järjesti". Aikalaiset antoivat hänelle lempinimiä kuten "kasvitieteilijöiden ruhtinas", "Uppsalan uusi Adam" ja "kukkaiskuningas".[1]
Sisällysluettelo |
Elämä ja toiminta
Linnaeus opiskeli ensin teologiaa, mutta siirtyi pian lääketieteeseen. Hän opiskeli Lundin ja Uppsalan yliopistoissa. Hänen kiinnostuksensa suuntautui kuitenkin enemmän kasvikuntaan. Vuonna 1732 tiedeakatemia lähetti hänet tutkimusmatkalle Lappiin. Matkan tuloksena syntyi teos Flora lapponica vuonna 1737. Tutkimusmatkansa jälkeen hän siirtyi Alankomaihin, missä julkaisi vuonna 1735 teoksen Systema naturae. Teos loi pohjan nykymuotoiselle systemaattiselle luokittelulle. Linnaeus palasi vuonna 1738 Ruotsiin harjoittamaan lääkärin ammattia ja meni seuraava vuonna naimisiin Sara Lisa Moraean kanssa. Vuonna 1741 hänet nimitettiin Uppsalan yliopistoon lääketieteen professoriksi, mutta hän vaihtoi pian viran kasvitieteen professuuriin. Saadessaan aatelissarvon hän otti nimekseen von Linné.
Linnén merkittävin saavutus oli tieteellisen taksonomian kehittäminen. Tavoite luokitella kaikki kasvit, eläimet ja kivet sekä antaa niille yleispätevät nimet oli omana aikanaan mullistava.[2] Hän jakoi eliöt luokkiin, lahkoihin, sukuihin ja lajeihin. Eläimet jaettiin kuuteen luokkaan: nelijalkaiset, linnut, amfibit, kalat, hyönteiset ja madot. Kasvit jaettiin heteiden ja emien mukaan 24 luokkaan. Jaot olivat keinotekoiset, koska evoluutioteoriaa tai eliölajien keskinäisiä sukulaissuhteita ei tunnettu.
Linné otti teoksissaan laajalti käyttöön binominimet: Latinankieliset kuvailevat nimet kuten physalis amno ramosissime ramis angulosis glabris foliis dentoserratis korvattiin kaksiosaisilla nimillä. Esimerkiksi marjalyhtykoiso sai nimen Physalis angulata.
Merkitys Suomelle
Linné on erityisesti suomalaisten oppilaidensa ansiosta merkittävästi vaikuttanut suomalaiseen luonnontutkimukseen. Suomalaisista linneaaneista tunnetuimpia lienevät Pehr Kalm ja Suomen lääketieteen isäksi kutsuttu Johan Haartman. Myös 1800-luvun luonnontutkijat arvostivat häntä suuresti: ensimmäisen suomalaisen kasvion laatija Elias Lönnrot antoi Linnélle nimityksen ikimainio.
Suomalaisissa kasvioissa selitettiin Linnén järjestelmää aina 1970-luvulle saakka, ehkä pitempään kuin missään muualla maailmassa.
Muuta
Linné kirjoitti elämäkertansa kolmeen kertaan ennen kuin oli tulokseen tyytyväinen.[1]
Huomionosoituksia
Linnén aikalainen, hollantilainen kasvitieteilijä Gronovius, antoi hänen kunniakseen vanamolle nimen Linnaea. Linné otti vuonna 1753 kasvin tällä nimellä mukaan teokseensa Species plantarum, joka on kasvien tieteellisten nimien määrittelyn lähtökohta.[3]
Carl von Linnén patsas pystytettiin Humlegårdenin puistoon Tukholmassa vuonna 1885.
Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 Aarrekammion järjestäjä. Yliopisto, 2007, nro 5, s. 26.
- ↑ Aarrekammion järjestäjä. Yliopisto, 2007, nro 5, s. 27.
- ↑ Anderberg, Arne: Linnaea L. Den virtuella floran. 1996. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 13.8.2008. (ruotsiksi)
Katso myös
Kirjallisuutta
- Linné, Carl von: Lapinmatka 1732. (Lapplandsresa år 1732, 1889.) Suomentanut Tuomo Itkonen. 2. tarkistettu painos (1. painos 1969). Käännöksen tarkistanut ja täydentänyt Ilkka Kukkonen. Hämeenlinna: Karisto, 1993. ISBN 951-23-3191-8.
Aiheesta muualla
- VisitSweden - Linnén juhlavuosi
- The Linnaeus Tercentenary celebration
- Helsingin kaupunginkirjaston tietopaketti Carl von Linnésta
.
A windows (pop-into) of information (full-content of Sensagent) triggered by double-clicking any word on your webpage. Give contextual explanation and translation from your sites !
Boggle